Toimelias elämä tekee hyvää aivoille

Aivoterveys on olennainen osa ihmisen terveyttä. Hyvä tieto on, että myös aivojen hyvinvointia voi kehittää. Parasta olisi aloittaa vaikkapa 30-vuotiaana, mutta myöhäistä se ei ole seitsenkymppisenäkään. Mielenkiintoinen pointti on, että yli 70-vuotiaiden eristäminen sisältää juuri tekijöitä, jotka nimenomaan heikentävät ikäihmisten aivojen hyvinvointia. Tämän asian on jo moni pystynyt toteamaan omasta tai läheistensä kokemusten perusteella, eikä siihen varsinaisesti tarvita tutkimustietoja. Onneksi tämä tilanne ei ole pysyvää laatua.

Aloitetaan kuitenkin positiivisesta asiasta eli aivojen muovautumisesta ja aivojumpasta. TV1: n Prisma-ohjelmassa Terveyden salaisuudet kerrottiin uusista tuulista, jotka puhaltavat neurologisessa tutkimuksessa. Asiantuntijoiden mukaan aivoja ryhdytään tutkimaan pian kuin sydäntä tutkitaan nykyään. Aivojen salaisuuksia listattiin ohjelmassa peräti seitsemän kohtaa. Mainitsen tässä muutamia kohtia.

Uusien asioiden oppiminen on aivojen jalostusta. Iän kertyessä yksilölliset erot esimerkiksi kognitiivisissä taidoissa tulevat näkyviin. Kognitiivista reserviä on kuitenkin mahdollista kehittää esimerkiksi opettelemalla uusia taitoja, ja toisaalta näiden taitojen ylläpitäminen edellyttää sitoutumista. Tällaisesta aivot tykkäävät.

Aivot hyötyvät uusista haasteista. Yleensä uusien taitojen opettelemisessa syntyy myös sosiaalista kanssakäymistä. Monipuolinen elämä ruokkii aivoja, mutta nykyisissä poikkeusoloissa täytyy tästä puolesta toistaiseksi tinkiä.

Liike on lääkettä, tunnetaan tuttuna hokemana. Tämä koskee myös aivoterveyttä. Liikuntaa harrastettassa syntyvät uudet solut tervehdyttävät aivoja. Liikehallinta ja liikkeiden koordinointi vaikuttavat tehokkaasti. Esimerkiksi painonnosto oikealla tekniikalla on myös aivojen harjoitusta, vaikka sellainen ei ensimmäiseksi tulisikaan mieleen. Liikunta parantaessaan sydämen ja verenkiertojärjestelmän toimintaa tehostaa myös aivotoimintaa. Tärkeää kuitenkin on löytää liikunta- ja harrastusmuotoja, jotka kiinnostavat. Esimerkiksi monien kädentaitojen harrastaminen tekee hyvää aivoille.

Liikuntamuodoista suositeltavia ovat lajit, joiden harjoittamisessa on teknistä vaikeutta. Esimerkiksi tennis, pöytätennis tai golf sisältävät monia elementtejä, jotka edellyttävät paitsi sääntöjen osaamista myös teknistä osaamista. Lisäksi ne kehittävät keskittymiskykyjä.

Aivot ovat osa persoonaamme, ja esimerkiksi aivosairauden tiedetään muuttavan ihmistä. Toimeliaisuus tekee hyvää, ja myös hyvät teot ovat kehittäviä aivoille. Yksinkertaisesti voidaan sanoa, että ystävällisestä teosta hyötyy itse myös tekijä. Hyväntekeväisyyskohteita on näinä aikoina jokaisen lähettyvillä varmasti useita.

Jokainen voi tehdä elämästään parempaa kehittämällä aivoja, sillä näin vähentyy mahdollisuus sairastua dementiaan.

Artikkelikuva: David Matos/Unsplash