Pandemia näytti Kanarian haavoittuvuuden

Kanariansaaret ovat tuttu lomakohde monelle suomalaiselle. TV1:ssä esitetty ohjelma Ulkolinja: Koronakriisi Kanarialla kertoi, millaiseen kuritukseen pandemia on vienyt nämä lomasaaret. Siellä on 120 000 tyhjää hotellivuodetta ja 95 prosenttia rantahotelleista on suljettuna.

– Olemme jyrkänteen reunalla, kuvasi tilannetta kolmen rantahotellin omistaja. Ulkopuolisesta tuntuu ainakin tämän ohjelman katsottuaan kuin korttitalo olisi romahtamassa. Kriisejä on toki ennenkin ollut, mutta ne ovat jääneet lyhyaikaisiksi kuten esimerkiksi tuhkapilvien aiheuttama lentokielto.

Kanariansaarten talous perustuu 80-prosenttisesti matkailutuloihin, joten nyt tulevaisuus on sumun peitossa kuten ohjelmassa osuvasti sanottiin. Vähän sumuisaa on talous monessa muussakin lomakohteessa, mutta tuskin monessa muussa paikassa ollaan näin yhden kortin varassa.

Kun katselin Teneriffassa kuvattua ohjelmaa, tuntui hätkähdyttävältä nähdä, kuinka vieri vieressä siellä oli rakennuksia. Tekee mieli puhua matkailuteollisuudesta, sillä niin täyteen tungetuilta ainakin nämä maisemat näyttivät. Sen sijaan tyhjillään oli noin 30 tukimiljoonalla rakennettu hieno satama. Se sijaitsee niin tuulisella paikalla, ettei edes sinne telakalle korjattavaksi tuotua laivaa pystytty korjaamaan. Muu laivaliikenne on estynyt kovien tuulten takia.

Jotakin vihjettä olisi luullut sataman suunnittelijoille välittyvän lukuisista tuulimyllyistä, jotka – viisaasti kyllä – on rakennettu samalle rannalle. – Joku tästäkin satamarakentamisesta on hyötynyt, sanoi ohjelmassa esiintynyt mies.

Asiat eivät ole yksinkertaisia, vaan pohjalla muhii myös matkailuyrittäjien katkeruus siitä, että eurooppalaiset matkanjärjestäjät saavat heidän mielestään tulonsa heidän kustannuksellaan. Toisaalta yrittäjien toimintakuluja tuetaan verovaroin noin 50-prosenttisesti. Niinpä esimerkiksi elintarvikkeet ovat tuontitavaraa, ja viljelyelinkeino on jäänyt vähäiseksi. Yrittäjien tueksi perustettu rahasto taas ei ole toiminut odotetusti, ja rahaa on valunut muualle kuin investointeihin.

Myös työttömiksi joutuneet ravintoloiden ja hotellien työntekijät ovat Kanariansaarten haavoittuvuuden uhreja. -Kestämme puoli vuotta, mutta emme enempää, sanoi työtön tarjoilija keväällä. Työntekijöitä on lomautettuina, ja he saavat valtiolta korvausta, mutta on myös paljon ihmisiä, jotka ovat menettäneet töiden lisäksi asuntonsa. Vuokrat ovat korkeita, eikä avustusten varassa elävä saarelainen pysty niitä maksamaan. Ohjelmassa näytettiin kesken jäänyttä rakennustyömaata, jonka suojasta 15 ihmistä on joutunut hakemaan yösijaa.

Kanariaa koskevaa kriisiä kuvaa sekin, ettei ohjelmassa sairastumisista juuri kerrottu. Joku hotellinomistaja sentään mainitsi, että taudin toivat kesällä matkailijat Madridista ja Barcelonasta. Maskia näyttivät monet käyttävän huolettomasti leuan alla tai vain suun suojana. Pari henkilöä nosti nopsaan maskin oikeaan kohtaan, kun he havaitsivat kameran kuvaavan.

Omat ongelmasta tulee vielä afrikkalaisista siirtolaisista, joita nykyään rantautuu venekaupalla Kanarialle.

Artikkelikuva/Megan Clark, Unsplash: Kanariansaarten tulevaisuus on yhtä lailla sumun peitossa kuin tulivuori Teide.

Ulkolinja: Koronakriisi Kanarialla on nähtävissä Yle Areenassa.