Migreeni on muutakin kuin päänsärkyä

Migreeni on valitettavan tuttu vaiva ja tyypillinen erityisesti naisille. Terveyden salaisuudet -ohjelmassa TV1:ssä kerrottiin, että Yhdysvalloissa joka viides nainen kärsii migreenistä. Oireiden kirjo on suuri, ja myös sen mukaisesti vaikuttavuus vaihtelee. Toinen menee toimintakyvyttömäksi jopa useiksi päiviksi, toinen toipuu nopeammin. Yhteistä sen sijaan on, ettei migreeniä ymmärretä aina oikein. Kyse ei ole vain päänsärystä, vaan mukana on monenlaisia oireita.

Hoitomuodot ovat kehittyneet, mutta vieläkin tästä sairaudesta tiedetään yllättävän vähän. Pahimmillaan migreeni voi olla lähes jokapäiväinen vaiva, toisinaan sen laukaisee jokin tekijä. Jokainen migreenistä kärsivä oppii välttämään tiettyjä asioita, jotka nekin ovat eri ihmisillä erilaisia. Tyypillisiä ovat punaviini, seisonut kahvi, suklaa, valonvälkkeet, melu tai tietyt kuviot. Seurauksena voi olla pahoinvointia, oksennusta, sahalaitakuvioita näkökentässä, hajuhaittoja, kognitiivisia häiriöitä tai mielialaharhoja. Asiantuntijat puhuvat tästä kirjosta pyöränä, jossa on monta pinnaa.

Kun kohtaukset eivät ole nähtävissä, aina ei uskota niiden vakavuuteen. Parasta migreenipotilaan on oppia puhumaan asioista suoraan lääkärillä käydessään. Niin hän voi saada apua vaivaan. Aivojen kuvantamisessa on havaittu muutoksia migreenipotilaan aivoissa. Merkittävää on, että aivot eivät toimi normaalisti edes kohtausten välillä, vaan kyse on aivojen herkkyydestä. Paras hoitokeino onkin yrittää elää mahdollisimman tasaista, säännöllistä elämää. Se tarkoittaa esimerkiksi nukkumaan menemistä ja heräämistä aina suunnilleen samoihin aikoihin. Näin huolehditaan homeostaasista  eli elimistön tasapainosta. Tätä kuvaa vanha totuus  Terve sielu terveessä ruumiissa.

Tietysti pitäisi osata välttää asioita, joista on riski saada kohtaus. Aina ei yksi triggeri (kohtauksen laukaisija) saa aikaan migreenikohtausta, mutta jos taustalla on univajetta tai stressiä, näin saattaa tapahtua. Kun aistit ovat yliaktiivisessa tilassa, esimerkiksi melu saattaa laukaista kohtauksen. Kyse on useimmiten useiden aineiden yhteisvaikutuksesta. Tyypillisesti migreenikohtaus yllättää esimerkiksi juuri loman tai juhlapyhien vieton alkaessa.

Kun unirytmi saadaan kuntoon, seuraavaksi voidaan tarkistaa ruokavalio. On tiettyjä ruoka-aineita vaikkapa natriumglutamaatti ja kalasäilykkeet, jotka voivat herkistää migreenipotilaan.

Stressillä on suuri vaikutus elimistöön, se on pitkittyessään huono joka kehonosalle. Akuutisti stressi on hyvä, mutta jatkuvana se on huono. Stressin hallintaa voi opetella erilaisilla menetelmillä, esimerkiksi rentoutumalla, syvähengityksellä, meditoinnilla tai muuttamalla omia ajattelutapojaan. Erilaiset liikuntamuodot tuovat myös helpotusta stressaantuneelle mielelle. Pienikin liikuntatuokio kerran päivässä voi auttaa. Aerobinen liikunta esimerkiksi pyöräily on hyvää.