Kättelyn sijaan ehkä muita tervehtimismuotoja

Tämä pandemia muuttaa maailmaa ja ihmisten tapoja, siitä oltaneen yhtä mieltä. Sen sijaan kukaan ei vielä tiedä, mikä muuttuu ja kuinka pysyvästi. Näinä päivinä aavistellaan, että tavallinen kättely jää kokonaan pois käytöstä, ja sen tilalle tule muita, kaikille terveellisiä tervehtimismuotoja.

Saska Saarikoski kirjoitti tästä aiheesta Helsingin Sanomien kolumnissa. Hän kysyi mielipidettä käyttelyn asiantuntijalta, enkä nyt tarkoita ketään tapakouluttajaa. Annakaisa Suominen on näet väitellyt vuonna 2014 Turun yliopistossa aiheenaan Kättelyn merkitys suomalaisessa tapakulttuurissa 1800-luvulta 2000-luvulle. Tutkija oli jo silloin hyvin jyvällä, sillä hänen selvitti väitöstutkimuksessaan mikrobien siirtymiseen liittyvää kansanterveydellistä intressiä. Vaikka työ tehtiin kulttuurien tutkimuksen laitoksella, tutkija sai ohjausta myös lääketieteellisestä mikrobiologiasta. Tutkijan mielestä voisimme hyvin luopua kättelykulttuurista, se olisi hänen mielestään jopa suotavaa.

Tavallinen kansa ryhtyi kättelemään vasta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, syrjäisillä seuduilla jopa myöhemmin. Näin yhteiskunta rupesi muuttumaan tasa-arvoisemmaksi, sillä niiaminen ja kumartaminen koettiin itsensä alentamiseksi toisen edessä. Tutkija täsmentääkin, että kättely on eleenä tasavertainen, koska kumpikaan osapuoli ei ylennä eikä alenna siinä itseään.

Suomalaiset pitävät normaalistikin hyvää turvaväliä toisiinsa, ja kättely on ollut poskisuudelmia sopivampi tervehtimistapa jäyhälle kansanluonteelle. Poskisuudelmien vaihtaminen on jonkin verran saanut sijaa Suomessakin, mutta tavallisimmin tuttuja on tervehditty halaamalla, jos kättely on tuntunut liian jäykältä vaihtoehdolta.

Valtionpäämiehet ja muut korkea-arvoiset henkilöt on ikuistettu lehtikuviin ja televisioon toisiaan kättelemässä. Onpa tehty analyysejakin, kuinka vahvasti joku kättelee ja kumpi ensiksi vetää kätensä pois. Linnan juhlien legendaarisen kättelyseremonian sijaan lienee sitten tarjolla mielenkiintoinen vaihtoehtojen kavalkadi, jos perinteinen kättely jää pois.

Mitä sitten tilalle? Erilaisia vaihtoehtoja on tietysti monia. Japanilaisten kummarrukset näyttävät kohteliailta, mutta sielläkin on oltava tarkkana, kuinka syvään ja kuinka monta kertaa kummarretaan. Joku haluaa laittaa käden sydämelle, toinen heilauttaa kättään rennosti. Namaste-tervehdys näyttää mukavalta. Siinä kämmenet painetaan vastakkain ja kummarretaan.  Nyrkkitervehdys vaikuttaa aika miesmäiseltä.

Golfarit voivat jo alkaa harjoitella uutta käytäntöä, sillä perinteinen kättely pelin päätteeksi on yksi rajoituksista, joita golfkentälle on nyt asetettu. Entäpä sitten Kättä päälle -sopimukset? Niitä ei nyt voida tehdä. Pelkkä pään nyökyttely ei riittäne, vaikka suullinen sopimus on myös lainvoimainen. Onnittelukättelyt ovat tuttu juttu, korvaammeko ne nyt kummarruksella.

Aina kuitenkin ystävällinen hymy ja katsekontakti on varmasti kohteliasta, ellei muuta tapaa voi tai halua käyttää. Jääkö kättely siis kokonaan historiaan ja mahdollisesti saamme siten lisäsuojaa ihan tavallisena influenssakautenakin?

Moni kysymys jää vielä avoimeksi, eikä vastausta pysty antamaan kuin kuluneella fraasilla: Asia jää nähtäväksi.

Kuvituskuva/ Oleg Magni, Pexels