Intiaan voi matkustaa kirjan sivuilla

Jos haluaa nojatuolimatkailla Intiassa, suosittelen Virpi Hämeen-Anttilan teosta Minun Intiani. Se kertoo seikkaperäisesti Intian eri osista usean kiertomatkan avulla, mutta samalla avautuvat tämän laajan maan monet erikoispiirteet. Intian-matkaa suunnitteleva saa monia käytännön ohjeita, jotka kirjoittaja on havainnut hyviksi omilla matkoillaan. Hän paneutuu vain niihin Intian osiin, joissa hän on itse matkaillut. Hän on myös toiminut monen kiertomatkan oppaana.

Kirjan lopussa on Virpi Hämeen-Anttila tunnustaa, että hän ei saa kulttuurisokkia Intiaan mennessään. Palattuaan hän taas saa sen joka kerta.

Kirjaa lukiessa viimeistään ymmärtää Intian monimuotoisuuden. Esimerkiksi virallisia kieliä on 22.

Kirjoittaja vie lukijan niin Gandhin syntysijoille, äiti Amman ashramiin kuin Bollywoodiin. On taidemuseo avoimen taivaan alla, kymmeniä palatseja ja temppeleitä, teeviljelmiä, Buddhan ja muiden jumalien patsaita. Intia on matkailijalle runsaudensarvi. Teoksessa on vahvasti läsnä Intian historia.

Kirjassa tehdään matkaa junalla, lentäen ja tilausbusseilla. Teoksen käytännönläheisyydestä kertoo kuvaus, jonka jokainen turistibussin käyttäjä voi tunnistaa. Kun matkaa tehdään riittävän kauan, tulee välttämättä tarve pissataukoon. Toisinaan on ainoa mahdollisuus tehdä tarpeet maastossa jonkin pensaan suojassa. Intiassa tämäkin voi olla erilainen kokemus:

Täytyy löytää kunnon pensaisto tai muu suoja, joka peittää näkyvyyden tielle tai muualle. Vuoristossa on etsittävä tasaisempi kohta, ettei vieri alas rinnettä. Jos suojaava pensas on piikkinen, sen päälle kellahtaminen on ikävää. Lisäksi Intiassa on niin paljon ihmisiä – sanoinko jo tämän? – että rutikuivalla arollakin, jossa hiekan ja kallion päällä ei kasva mitään, harppoo joku vastaan, heilauttaa kättään ja huikkaa: Namaste!

Intiassa, tarkemmin Agrassa, on yksi maailman tunnetuimmista rakennuksista, Taj Mahal. Virpi Hämeen-Anttila nimeää tämän hautamonumentin maailman kuuluisimmaksi rakennukseksi ja kirjoittaa yksinkertaisesti, että Taj Mahal todella on kaunis. Hän myös opastaa, mihin aikaan ja mistä suunnasta sitä on paras lähestyä. Näin siksi, että ihmisiä on tiettyyn aikaan liikaa ja toisaalta rakennus on kirjoittajan mielestä vaikuttavin, kun sitä lähestyy suoraan edestä suuren eteläportin kautta.

Niin Taj Mahal kuin monet muut paikat kärsivät ennen pandemiaa turistitulvista. Esimerkiksi Barcelonassa oli mielenosoituksia, joissa vaadittiin matkailijoita palaamaan kotiin. Amsterdam, Rooma ja Venetsia kaavailivat erilaisia heikennyksiä tai maksuja pystyäkseen vähentämään turistivirtoja. Pandemia toi hiljaiselon, ja nyt vielä sota Keski-Euroopassa vaikuttaa omalta osaltaan ulkomaanmatkailuun. Turismi on kuitenkin pikkuhiljaa elpymässä ja ehkä taas tervetullutta.

Pääkuva/Sudipta Mondal, Pexels

Taj Mahalin rakennuskompleksissa kaikki on symmetristä, sopusuhtaista ja tyylikästä.