Haitallisia vieraslajeja on kymmenittäin

Suomessa on yli 600, ehkä lähes tuhat vierasta eläin- ja kasvilajia. Niistä noin 160 on haitallista luonnolle tai ihmiselle. Biologit Maiju Lehtiniemi, Petri Nummi ja Erkki Leppäkoski ovat julkaisseet tietoteoksen Jättiputkesta citykaniin, Vieraslajit Suomessa. Se avartaa hyvin tietämystä vieraslajien runsaudesta ja levinneisyydestä.

Tuoreimpia haitallisia vieraslajeja ovat esimerkiksi tyrnikärpänen ja aasianrunkojäärä. Kovakuoriainen tuhoaa lehtipuita ja on siis vaarallinen tapaus. Tuttuja vieraslajeja ovat esimerkiksi komealupiini ja kirjan nimessäkin mainitut jättiputki ja citykani. Komealupiini on kotoisin Pohjois-Amerikasta, mutta se on nykyään levinnyt kaikkialle.

Puutarhajätteen mukana liikkuu espanjansiruetana, ja se pitäisi heti tavattaessa hävittää. Tehokkainta on joko katkaista eläin tai upottaa se kiehuvaan veteen. Vieraslajeista surullinen tapaus on heitteille jätetty kissa, joka joutuu hankkimaan ruokansa luonnosta.

Itämeren rannoilla tunnetaan kurtturuusu, joka on Suomessa tuomittu hävitettäväksi. Se leviää hyvin tehokkaasti hiekkarannoilla ja jyrää muut kasvit sivuun. Myös puutarhoihin on tätä lajia hankittu. Esimerkiksi linnut syövät mieluusti näiden ruusujen marjoja ja levittävät kasvia tehokkaasti. Myös kelluvat ruusunmarjat eli kiulukat etenevät pitkiäkin matkoja.

Valkoposkihanhet ovat runsastuneet viime vuosina. Niitä voidaan pitää joko tulokas- tai vieraslajina. Ne ovat valloittaneet esimerkiksi pääkaupunkiseudulla puistoalueita ja muualla esimerkiksi golfkenttiä. Linnut ovat rauhoitettuja, mutta tänä syksynä annettiin poikkeuslupia lintujen hävittämiseen. Monet maanviljelijät ovat näet joutuneet toteamaan, että hanhet ovat pistelleet poskeensa pellon antimet.

Golfkentiltä hanhia on yritetty häätää erilaisten pelättimien tai koirien avulla, mutta aika vaatimattomin tuloksin. Hanhien jätökset ovat kentällä ikäviä, mutta ne voivat aiheuttaa myös terveydellistä haittaa. Parvista jää puistoon ja golkentille runsaasti jätöksiä, ja niistä on vaarana saada esimerkiksi salmonellatartunta.

Kanadanhanhi sen sijaan on puhtaasti vieraslaji. Se on aloittanut Euroopan valloituksen vuonna 1678, jolloin ensimmäiset yksilöt tuotiin Englantiin. Siellä kanta kasvoi hitaasti, mutta uusi leviäminen alkoi, kun 1960-luvun lopulla vietiin hanhia Ruotsiin. Suomen kanadanhanhet ovatkin sieltä tuotuja. Istutuksia tehtiin 1960-70-luvuilla, ja voimakasta kasvua oli esimerkiksi Turun ja Rauman seuduilla sekä Porvoossa. Nykyisin Suomen järvillä elää yli 10 000 paria, ja lintua saa myös metsästää.

Artikkelikuva: Valkoposkihanhet ovat levittäytyneet riesaksi asti golfkentille ja puistoalueille, joissa ne saavat syötäväkseen hyvää ruohoa. Nämä hanhet ovat sekä tulokas- että vieraslaji, toisin kuin kanadanhanhet, jotka ovat yksistään vieraslaji. Valkoposkihanhet ovat rauhoitettuja, kanadanserkkuja sen sijaan voidaan metsästää.