Felliniläinen maailma, totta ja tarua

Elokuvan maailma ei taida lopultakaan olla niin kaukana todellisuudesta kuin arkisessa elämässään ehkä tulee ajatelleeksi. Tällainen ajatus vahvistui, kun sai kuulla tietokirjailijan ja suositun luennoitsijan, FT Liisa Väisäsen kokemuksista tulla Suomeen pitämään luentoja aiheenaan Fellini 100 vuotta. Maailmankuulun italialaisen elokuvaohjaajan-käsikirjoittajan Federico Fellinin syntymästä tuli vuoden 2020 tammikuussa 100 vuotta.

Monena vuonna Liisa Väisänen on kiertänyt suomalaisten Società Dante Alighieri -seurojen kutsumana pitämässä Italiaan eri tavoin liittyviä luentoja. Tänä vuonna aiheena oli muun muassa fellinimäisestä karnevalismista tunnetun filmineron elämä ja elämäntyö. Fellinimäiset piirteet tulivat esiin jo ennen kuin luennoitsija pääsi kotoaan Espanjasta matkaan. Hänen luentomatkansa pysähtyi jo lentokentälle, kun lentokoneeseen oli tullut lähdön estävä vika. Jo koronarajoitukset olivat vähentäneet luentotilaisuuksia, ja Jyväskylässä pidettäväksi aiottu luento oli tarkoitus striimata muualle.

Kun matka pysähtyi jo alkuunsa, Liisa Väisänen päätti neuvokkaasti lähteä kentältä kotiinsa tekemään videon luennosta, koska seuraavan aamun lento olisi jo liian myöhäinen. Kenttähenkilökunta kuitenkin kielsi häntä lähtemästä kentältä, koska häneltä puuttui tietty koodi, jonka saa vain lähtiessä ja esitetään paluun hetkellä. Hän ei siis päässyt edes lähtemään, mutta poistuminen kentältäkin onnistui vain vaivalla. Itse hän kirjoitti Facebookissa: ”Taistelin itseni itkemällä ja huutamalla ulos kentältä tekemään luentovideota hirveällä kiireellä… Luento videoitu. Nyt tökkii kone, ei jaksa ladata videota. Kyllä, nyt stressaa. Mietin, onko tässä mitään huvittavaa. No, onhan tässä. Se luento: tein sen Fellinistä. Maailmani tuntuu olevan nimittäin Fellinin leffan kaltainen.”

Sitten luentoon. Seurasin sen sovittuun aikaan etänä, ja kaikki sujui hienosti. Ei olisi voinut uskoa, että lähtökohta on ollut näin vaativa.

Kuulijat saivat monipuolisen kuvan Federico Fellinistä, jonka luovuus Liisa Väisäsen mukaan on ainutlatuista, mutta myös hyvin italialaista. – Koko maailman elokuvataide olisi toisenlaista ilman Felliniä, hän sanoi. Tyypillistä kyllä, aikalaiset eivät aina ymmärtäneet häntä.

Federico Fellini syntyi Riminissä 1920, jolloin Italia oli vielä kuningaskunta. Hän kuoli 73-vuotiaana vuonna 1993 Roomassa. Hänen elinaikanaan Italiaa ja myös muuta maailmaa koettelivat monet mullistukset. Intohimot ja konfliktit heijastuivat myös elokuviin. Kompleksinen, mutta intohimoinen suhde naisiin ja Italiaan on punaisena lankana hänen useimmissa töissään.

Fellinin elämästä voisi poimia esiin ainakin kaksi kohtaamista, joilla oli hänelle kauaskantoinen vaikutus. Tulevan vaimonsa Giulietta Masinan (1921-1994) hän tapasi radiossa, jossa he molemmat olivat töissä. Giulietta Masina sittemmin näytteli monessa Fellinin elokuvassa, esimerkiksi ikimuistoisessa La StradaTie -elokuvassa.

Toinen samojen aikojen tärkeä kohtaaminen johti Fellinin yhteistyöhön Roberto Rosselinin kanssa. Apulaiskäsikirjoittajana ja erinomaisena piirtäjänä uraa luonut Fellini pääsi näin saamansa maineen ansiosta tekemään käsikirjoitusta Rooma – avoin kaupunki -elokuvaan. Hän sai myös toimia ohjaajana joissakin kohtauksissa. Ensimmäinen oma ohjaus yhteistyössä Alberto Lattuadan kanssa on vuodelta 1950 Varieteen valot, ja siinä myös Giulietta Masina näytteli.

Fellinin ura kesti 40 vuotta, ja tyyli vaihtui neorealismista maagiseen realismiin. Mukaan tulivat unen- ja taianomaisuus sekä absurdismi.

Liisa Väisänen kertoi Fellinin luomisvoiman olleen huipussaan 1960-luvulla. Silloin syntyi La Dolce Vita, jossa Anita Ekbergin esittämä kylpeminen Trevin suihkulähteessä on jäänyt kollektiiviseen muistiin. – Elokuva sai kritiikkiä moraalittomuudesta, mutta se osoitti Italian moraalisen rappion, Liisa Väisänen tiivistää.

Fellinin ohjaustyö tuli moneen kertaan palkituksi. Hän oli 12 kertaa Oscar-ehdokkaana ja sai neljä Oscaria. Vuonna 1993 hänet palkittiin elämäntyöstään Oscarilla.

Fellinin ohjauksia on 24 (näistä muutama episodi) ja elokuvien käsikirjoituksia 26.

Artikkelikuva: Yleisön suosioon pääsi elokuva Vetelehtijät vuodelta 1953, ja elokuva sai myös kansainvälistä menestystä. Siinä Fellini kuvaa omiakin kokemuksiaan Riminin ajoilta. Kuva on vihkosesta, joka tehtiin vuonna 2004 Helsingissä järjestettyyn Federico Fellini elokuvasarjaan ja valokuvanäyttelyyn.