Unessa on tärkeää niin määrä kuin laatu

Nukkuminen on ollut aliarvostettua, onpa taannoin ihailtu vain 4-5 tuntia yössä nukkuvia ihmisiä. Nyt on ääni kellossa toinen, ehkä osittain siksi, että uutta tutkimustietoa on saatu myös unesta ja sen vaikutuksista. Samalla on opittu entistä paremmin ymmärtämään yleensä levon ja suoritusten välisen tasapainon ylläpito. Unen merkitystä ei aivan kaikilta osin silti vieläkään tiedetä, mutta unen välttämättömyys tiedetään. Sekin on selvää, että edelleen unen tarve on yksilöllistä, ja vielä ikä tuo nukkumiseen muutoksia koko elämän ajan.

Aikuisen sanotaan tarvitsevan 7-9 tuntia ja nuoren 8-9 tuntia unta vuorokaudessa, mutta nykyajan menossa tästä helposti tingitään. Univajetta saatetaan kiriä takaisin viikonloppuisin, mutta riittämätön uni vaikuttaa haitallisesti jo yhdenkin lyhyeksi jääneen yön jälkeen. Esimerkiksi Merja Asikaisen ja Henri Tuomilehdon kirjassa Ravinto, uni, liikunta todetaan, että nukkumaan meneminen iltakymmenen ja yhdentoista välillä tukee sisäisen keskuskellon rytmiä ja sitä kautta terveyttä edistävää luontaista hormonitoimintaa. Jos valveilla pysytään vielä pitkään tämänkin jälkeen, elimistö pysyy päiväaikaan kuuluvassa vireystilassa. Vaikka unen saakin myöhemmin, se ei ole laadullisesti palauttavaa eikä virkistä tarpeeksi.

Suomalaisten on todettu olevan huonoiten nukkuvaa ja eniten kahvia nauttivaa kansaa. Liittyvätkö nämä asiat toisiinsa? Monelle ainakin kofeiinipitoisten juomien nauttiminen illalla pitää vireystilaa yllä, samoin näyttöjen myöhäinen katseleminen.

Syvin uni koetaan iltayön ensimmäisten tuntien aikana, ja kevyin uni taas on aamuyöstä. REM-unijaksot ajoittuvat enimmäkseen aamuyön tunteihin, ja niiden aikana myös nähdään eniten unia. Oma aktiivisuusrannekkeeni on hyvin näyttänyt eri jaksot, vaikka olen lukenut tutkijoiden arvostelleen näin saatuja unitietoja ellei nyt virheellisiksi niin ainakin liian viitteellisiksi. Olen kuitenkin pitänyt tätä informaatiota riittävän hyvänä. Käytän ranneketta kuitenkin vain ajoittain.

REM-uni on tärkeää mielelle, ja sen puute heijastuu päiväväsymyksenä, muisti- ja keskittymishäiriöinä. Se myös järjestää muistitoimintaa: Päivän kokemuksista osa taltioidaan pysyvään muistiin, osa karsitaan turhana pois. Näin selvitetään Soili Järvilehdon ja Raija Kiisken selvityksessä Uni, lepo ja vireys.

Samassa selvityksessä myös todetaan, että uni on elimistöä korjaava ja rakentava tila. Se edistää mielenterveyttä, mutta tukee myös oppimista ja muistitoimintojen järjestymistä. Jopa lyhyt yöuni ja lihavuus liittyvät toisiinsa niin lapsilla kuin aikuisilla. Myös terveydentilaa heikentää huono nukkuminen, sillä univaje edistää stressihormonien erittymistä ja altistaa diabeteksen kaltaisiin aineenvaihdunnan muutoksiin.

Kuntoilijan on hyvä muistaa, että lepo ja uni ovat tarpeen, kun halutaan huolehtia lihaskunnosta. Unohtaa ei voi edes ravintoa, vaan hyvä ja terveellinen iltapala on proteiinipitoinen. Jogurtti, rahka tai raejuusto ovat suositeltavaa purtavaa, jos on samana päivänä ollut kuntosali- tai muu treeni.