Törmäys sattuu moneen

Optimized-fullsizeoutput_753Liikenteessä meillä on monta roolia, tosin vain yksi rooli kerrallaan. Olemme jalankulkijoita, pyöräilijöitä, autoilijoita tai matkustajia. Siksi onkin erikoista, että tämän tästä nousee keskisormea tai kuuluu tööttiä merkiksi toisille jonkun erimielisyyttä osoittamaan. Kukapa olisi aivan virheetön liikenteessä, vaikka siihen vilpittömästi pyrkisikin. Tosin autoilijoista kysyttäessä useimmat kuulemma kertovat olevansa keskimääräistä parempia.

Tällaisia ja totta puhuen monenlaisia edellistä vakavampia pohdinnan aiheita toi mieleeni Annamari Marttisen kirja Törmäys. Se on kirjallisten ansioidensa lisäksi mitä mainiointa liikennevalistusta ja toivoisin monen sen lukevan. Niin fiktiosta kuin onkin kysymys, hyvin todentuntuiselta kirjan tarina tuntuu. Hyvin kirjoitettu teos saa lukijan välillä jopa toivomaan, ettei niin pahasti käykään kuin todella kirjassa käy.

Lukuelämystä tuskin pilaa, vaikka paljastan kehyskertomuksen. Siinä nuorehko nainen ajaa suojatielle pyöräilleen nuorukaisen ja hänen pyöränsä tarakalla istuneen nuoren naisen päälle. Nuorukainen loukkaantuu ja hänen tyttöystävänsä kuolee. Tämä tapaus kerrotaan heti kirjan alussa.

Kirjailijaa täytyy kiittää siitä puolueettomasta tyylistä, jolla hän purkaa tätä tilannetta. Törmäyksen osapuolet rikkovat molemmat lakia omalla tavallaan, ja syyllisyydestä päättäminen – jos se edes on tarpeellista tässä yhteydessä – jää lukijan pääteltäväksi. Tarina osoittaa jälleen kerran senkin onnettomuuksien lainalaisuuden, että kaikkeen sattuneeseen on ollut monta, pientä syytä. Lisäksi on yksi yhteinen nimittäjä, nimittäin kova kiire, joka haittaa tarkkaavaisuutta.

Pysäyttävää on lukea, kuinka esimerkiksi tietoa onnettomuudesta viedään nuorten vanhemmille. Lukija jo tietää tilanteen ja joutuu voimattomana seuraamaan tätä raskaalta tuntuvaa tapahtumakulkua. Törmäyksen seuraukset ulottuvat kuitenkin huomattavasti laajemmalle kuin uhrien lähiomaisiin. Uhreja ovat myös autoa kuljettanut nainen, jopa silminnäkijä. Tapaus heijastuu parisuhteisiin.

Kirjailija antaa äänen myös nuorukaiselle ja pyörän takana istuneelle nuorelle naiselle. Hänen kohtalonsa tässä tarinassa on yksi niistä, joista tavallisessa elämässä käytämme helposti nimitystä turha kuolema. Siksipä liikenteessä jokaisen kannattaisi miettiä omaa rooliaan kiihkottomasti.