Seksipommista tuli eläkepommi

Eläkekortin ja ensimmäisen eläkkeensa saanut 63-vuotias nainen osasi ottaa huumorilla vastaan elämänmuutoksensa ensimmäiset konkreettiset merkit. Hänen aviomiehensä Pekka Järvinen oli juuri kirjoittamassa teostaan Miten selvitä eläkepäivistä hengissä. Rouvan lausahduksessa – samoin kuin kirjan nimessä – tulee toteen yksi tärkeä elämänohje eli huumori auttaa monessa asiassa, myös vaikeissa tilanteissa, kunhan vain pystyy ottamaan sellaisen asenteen. Työelämään erikoistunut psykologi, psykoterapeutti Pekka Järvinen pohti omaa eläköitymistään niin vahvasti, että kirjoitti ajatuksensa myös kirjaan avuksi muillekin eläkepommilaisille.

Nykyinen keskustelu ja kirjoittelu luo kielteistä suhtautumista eläkeikäisiin, joita nyt nimenomaisesti suurten ikäluokkien (syntyneet vuosina 1945-1949) ikääntymisen ja eläköitymisen takia on niin paljon, että väestön ikäpyramidi näyttää huonolta. Myös elinajan selvä pidentyminen vaikuttaa asiaan.

Toiset ihmiset joutuvat, toiset pääsevät eläkkeelle. Yleistyksissä joudutaan vetämään mutkia suoriksi, mutta epäilemättä miehille eläkkeelle jääminen on sittenkin vaikeampaa kuin naisille. Esimerkiksi teoksen tekijä on tekstiä kirjoittaessaan yli 60-vuotias, ja hän haluaa vielä tehdä ainakin jonkin verran töitä, eikä siirtyä kokonaan eläkkeelle muutaman vuoden kuluttua. Työelämässä aloittaessaan hän kertoo kuvitelleensa, että muuttaa asioita ratkaisevasti, kunnes huomasi monet rajoitteet. Yhtä monimuotoista on myös eläkkeelle siirtyminen; paljon on kyse yksilöistä. Joskus identiteetti on niin työkeskeinen, että eläkkeelle siirtyminen suorastaan pelottaa.

Eläkkeelle siirtyminen on tietynlainen merkkipaalu. Kestää vähintään kuukausia, mutta toisinaan jopa vuosia, ennen kuin oma eläkeläisrytmi löytyy. Myös on enemmän aikaa pohtia elettyä elämää. Mieli pysyy usein virkeänä, vaikka keho rapistuu. Kirjoittaja muistuttaa ilahtuneena, että eläkeikäiselle on annettu kolmas ikä, jolloin on mahdollista toteuttaa monia asioita, kun vapaata aikaa on runsaasti. Enää eläke ja vanhuus eivät ole sama asia. Noin 80 ikävuoden jälkeen vasta alkavat krittisemmät ikävuodet. Erilaiset sairaudet tietysti muuttavat nämä ajatukset toisiksi.

Työelämän jälkeen suuri muutos tulee sosiaalisessa elämässä. Niinpä olisi hyvä verkostoitua jo ennen eläkkeelle jäämistä, ettei tule suurta pudotusta tyhjyyteen.

Pekka Järvinen pohtii teoksessaan monipuolisesti kuolemaa ja yleensä elämän rajallisuutta, elämän tarkoitusta ja zeniin pohjautuvaa filosofiaa. Hän kehottaa ottamaan eläkepäivät vastaan löytöretkeilijän tavoin. Mitä uutta ja kiinnostavaa voin vielä nähdä, tehdä tai kokea?