Ruokakeskustelu jatkuu vilkkaana

Päivät ja viikot kuluvat, mutta yksi asia on varma. Keskustelu ruoasta, sen laadusta ja määrästä jatkuu. Tälläkin kertaa ruokakeskustelussa on taas monta haaraa ehkä siitä johtuen, että näin vuoden alussa ihmisillä on tapana miettiä elämäntapojaan ja riippuvuuksiaan enemmän kuin normaalisti.

Mielenkiintoisia avauksia on tullut eri tahoilta. Esimerkiksi miesten ja naisten ruokailutottumukset ovat entisestään erilaistuneet. Miehet syövät edelleen runsaasti punaista lihaa ja vähän kasviksia, kun taas naiset suosivat kevyempää linjaa ja ovat vähentäneet niin punaisen lihan kuin lihajalosteiden käyttöä. Vegaaneiksi on ryhtynyt entistä usempi aikuinen, varsinkin, kun perheet nuoret ovat siirtyneet tälle linjalle. Jo ruokakaupoissa voi huomata, että vegaanituotteita on hyvin tarjolla.

Itse en ole syönyt punaista lihaa yli 20 vuoteen terveydellisistä syistä. Sen sijaan vihannesten, marjojen ja hedelmien määrä ei ehkä ole aina ollut suositusten mukaista.

Nykyisen suosituksen mukaan vihanneksia, marjoja ja hedelmiä pitäisi päivässä syödä ainakin 500 grammaa. Sitä voi äkkiseltään pitää suurena määränä, mutta havannollistin asiaa punnitsemalla lounaaksi tehdyn salaatin ainekset ja pari välipalaa, ja tulos oli jo yli 500 grammaa. Salaatissa oli tomaatti, lehtisalaattia, tyrnimarjoja, avokadon puolikas ja paprikaa. Välipaloina myöhemmin syötäviksi tarkoitettuina olivat kuoritut porkkana ja banaani sekä vadelmat (vähärasvaisen jogurtin kanssa). Tässä on tietysti vain osa päivän aterioista, joten suosituksen noudattaminen on helpompaa kuin ehkä osaisi ajatella. Salaattiin kannattaa valita erivärisiä aineksia, sillä niin siitä saa myös silmää miellyttävän. Runsas salaatti  on hyvä syödä ensiksi, jolloin ei tule muuta ruokaa syödyksi yli tarpeen.

Ruokatutkimus myös paljasti, että työpaikkaruokalassa ateriat ovat monipuolisia ja terveellisiä. Sen sijaan ravintola-annokset ovat runsaita ja samalla hyvin kaloripitoisia. Joku nainen kyselikin lehdessä, miksi hän ei voi tilata lasten annosta, koska tavallinen ravintola-annos tuntuu liian suurelta. Varmaan olisi eduksi, jos olisi hyvin tarjolla myös kevyitä vaihtoehtoja ravintolassa. Itse ainakin vierastan toisinaan eteen tuotua annosta, jossa vihanneksetkin uivat raskaassa kastikkeessa. Joskus myös ruoan suolapitoisuus on tyrmäävä, kun kotona suosii vähäsuolaista tai lähes suolatonta ruokaa. Tutkimus osoittaakin suomalaisten edelleen saavan ruoasta liikaa suolaa.

Ylipainosta en viitsi sanoa paljonkaan, kun asia on niin herkkä. Brittiläisessä tv-ohjelmassa esitettiin kuitenkin mielenkiintoinen tieto, jonka mukaan ihmisen geeneissä voi olla myös variantti tai kaksi varianttia, joiden kantaja on alttiimpi lihomiselle kuin ilman tätä varianttia oleva henkilö. Asia on todentunut muiden muassa kaksostutkimuksessa. Tällaisen geenin kantajan pitää tavallista tarkemmin syynätä ruokansa. Ohjelmassa suositeltiin aineenvaihduntaa vilkastuttavaa artisokkaa, joka tuntuu vähän eksoottiselta Suomen oloissa, mutta ainakin säilykkeenä sitä saa näin talvisaikaan. Lisäksi suositeltiin tummaa suklaata. Sitä tuskin kukaan pystyy syömään liikaa.