Ovatko vinttiin viedyt lelut aarteita?

Optimized-IMG_2279Kotoa poismuuttaneilla aikuisilla lapsilla on tapana jättää lapsuuden ja nuoruuden aikaisia tavaroitaan vanhempien kotiin säilytettäväksi. Osa leluista saattaa kelvata seuraavalle sukupolvelle, mutta useinkin aika on jo ajanut leluista ohi, eivätkä ne enää kiinnosta erilaiseen maailmaan syntyneitä lapsia.

Saako tällaisia tavaroita viedä kierrätykseen vai pitääkö ne jättää vasta pesänselvitykseen? Tätä asiaa ehkä mietitään monessa kodissa varsinkin nyt, kun on luettu tarina kierrätykseen viedystä nukesta, jota lehti-ilmoituksella perättiin takaisin.

Vanhemmat luulivat nuken olevan jo valmis menemään uudelle omistajalle ja veivät sen kierrätykseen kertomatta asiaa aikuiselle lapselleen, joka oli sillä aikoinaan leikkinyt. Tämä ei ollutkaan valmis luopumaan nukestaan, edes aikuisena. Nukkea ei onnistuttu jäljittämään, ja hyvä niin. Vaikea on ajatella, että nukke otettaisiin pois lapselta, joka on sen kierrätyksen ansiosta saanut.

Olin muistelupiirissä, jossa keskusteltiin lapsuusajan leluista. Yllättävästi eniten muisteluita olikin erilaisista hienoista tavaroista, joita ei lapsena saanutkaan. Kaverilla tai kaupan ikkunassa oli ihania tavaroita, polkuauto, nukkekoti, höyrykone tai tummaihoinen nukke, joita ihailtiin ja himoittiin. Nyt jo maailmaa vuosikymmeniä nähneet kertojat muistelivat hymyssä suin, miten se hieno tavara oli jäänyt kauppaan tai toiselle omistajalle ja jättänyt vain hauskan muiston lapsuudesta.

Ainakaan näiden muistelijoiden lapsuudessa ei kaikkea haluamaansa voinut saada, niukkuutta oli joka puolella. Toisinkin saattoi käydä. Muistelipa joku käyneensä monta kertaa ihailemassa kolmipyöräistä pikkupyörää. Erään kerran hän yksinkertaisesti ajoi pyörällä ulos kaupasta ja kohti kotia. Myyjä sitten soittamaan tytön kotiin, tullaanko pyörä maksamaan. Tässä tapauksessa haaveesta tuli totta.

Minulla taas oli Sirkka-niminen nukke, joka katosi muutaman kerran joulun alla. Ihmeellisesti se löysi kotiin aina jouluaattona uusiin vaatteisiin puettuna.