Oma ruokavalio, paras ruokavalio

Ennen lapsenlapsille mummon lihapullat ja perunamuusi olivat herkku numero yksi, nykyään lapsenlapsi saattaakin sen sijaan toivoa lasagnea tai kasvisruokaa ellei peräti kerro olevansa vegaani. Menossa on murros ruokavalioissa ja niin tietysti myös ruokaostoksissa. Vaikka itsekin tässä syyllistyn yleistykseen, tuntuu yleinen uutisointikin tekevän samaa.

Eläkeikäisten sanotaan lisänneen lihankulutusta ja jatkavan perunan syöntiä toisin kuin nuoret kuluttajat. Tuskin nämä rintamalinjat ovat aivan näin jyrkkiä. Eläkeläisenä ainakin kuljen eri suuntaan, sillä en ole terveydellisistä syistä syönyt punaista lihaa noin 25 vuoteen, ja muukin lihan kulutus on vähäistä. Sen sijaan kala, vihannekset, juurekset ja hedelmät kuuluvat ruokavaliooni. Viimeaikaisiin ruokasuosituksiin tutustuttuani huomaan toimineeni myös ympäristöystävällisesti, vaikka perimmäisenä syynä on ollut oma terveys.

Television Prisma-ohjelma kertoo usein havainnollisesti erilaisista ihmisen terveyteen liittyvistä asioista. Kuin vastauksena omiin havaintoihini viime viikolla kerrottiin, kuinka ihmisen suolistomikrobit vaikuttavat niin, että jokaisella pitäisi olla oma ruokavalionsa. Esimerkkiparina oli kaksi naista, jotka söivät viikon ajan täsmällisesti samaa ruokaa. Heidän verensokerinsa mitattiin säännöllisesti aterioiden jälkeen. Ennen kokeilua koehenkilöiden ulostenäyte tutkittiin. Kokeen jälkeen naiset muuttivat ruokavalionsa tuloksen pohjalta annetun suosituksen mukaiseksi ja jo kahden viikon jälkeen näytteet osoittivat parempaan suuntaan.

Tämä havaintoesimerkki opasti, miten samat ruoat lihottivat toista naista enemmän kuin toista. Kyse olisi vain sattumasta, mutta sama tulos on saatu tutkimuksessa, jossa mukana oli suuri määrä ihmisiä. Kahden naisen tapauksella vain havainnollistettiin asia televisioon sopivasti. Tutkimuksessa painopiste oli laihduttamisessa, ja tulos voisi antaa yhden vastauksen ihmettelyyn, kuinka sama ruoka lihottaa toista enemmän kuin toista.

Kun itse olen käytännössä opetellut itselleni sopivan ruokavalion, on helppoa uskoa tällaiseen tutkimustulokseen. Minut ajoi vuosikausia sitten muutokseen kolmesti sairaalahoitoon asti vienyt ankara mahakipu. Ruokavaliomuutoksen jälkeen ei ole näitä kipuja ollut, ja se riittää minulle vahvistukseksi, että tekemäni muutos on ollut oikeanlainen.

Sittemmin on tietysti muitakin muutoksia tullut ruokavaliooni. Suosin esimerkiksi luomuruokaa aina, kun voin. Onneksi luomutuotteiden tarjonta on nykyään monipuolista, ja esimerkiksi aamupuuron voi tehdä luomukaurahiutaleista. Myös ostamani kahvi ja banaanit ovat aina luomua. Mielellään ostan myös luomukananmunia, mutta luomuavokadot jätän kauppaan, sillä niiden laadussa on ollut toivomisen varaa.