Myrskyluodon Maija on klassikko

Ahvenanmaalainen Anni Blomqvist (1909-1990) on luonut kirjallisen hahmon, joka edelleen puhuttelee meitä suomalaisia. Maija elää nimenomaan eri näyttämöillä. Tästä tietysti täytyy antaa suuri kiitos taitaville teatterintekijöille, dramaturgeille, ohjaajille, näyttelijöille, lavastajille…

Myrskyluodon elämää on jo esitetty monilla näyttämöillä, eikä loppua näy. Esimerkiksi Helsingin kaupunginteatterin suurelle näyttämölle tulee Myrskyluodon Maija -näytelmän ensi-ilta syksyllä 2017.

Tänä keväänä Myrskyluodon maailmaan pääsee eläytymään Turussa, jossa Åbo Svenska Teater esittää ainakin tämän kevään tätä klassikkoa. Stormskärs Majan esitys on vaikuttava ja tunteisiin vetoava. Vaikka tarina käänteineen on tuttu, kyyneleet tulvahtivat esiin kohtauksessa, jossa Maija  surussaan ensin torjuu vastasyntyneen. Äiti on vasta toipumassa pienen poikansa hukkumisesta. Monet synnytykset taas esitetään niin voimakkaitten ponnistusten säestyksellä, että katsoja pystyy vapauttavaan nauruun.

Näytelmän pääpari esittää osansa uskottavasti, mutta erityisesti ihmetyttää, kuinka aikuiset näyttelijät vetävät lapsiroolinsa monia eleitä myöten niin onnistuneesti. Musiikki on kaunista, mutta aivan oman kiitoksensa ansaitsee lavastus. Meri on luotu muovien avulla vellomaan näyttämölle kuin oikea meri, ja vettäkin on välillä niin, että loiskuu. Viihdyttävä esitys kaiken kaikkiaan.

Myrskyluodon tarinat ovat tietysti tuttuja kirjoista ja televisiosta. Minäkin luin teokset ennen Turun-matkaa. Lukiessa tuli kuitenkin aina välillä sellainen tuntu, ettei näin kurjaa kenelläkään ole voinut olla, mutta tositapauksiin tarinat pääosin pohjautuvat. Kun luvulla toisensa jälkeen on otsikoita, jotka kertovat ihmisten tai kotieläinten kuolemasta, tulipalosta, katovuodesta, nälänhädästä tai muusta vastoinkäymisestä, tulee väkisin mieleen, että jo saisi riittää.

Kirjailija kertoo teoksissaan isotätinsä elämästä karulla luodolla ulkosaaristossa. Tosin hän on lisännyt omia kokemuksiaan, muiden muassa poikansa ja miehensä hukkumisesta. Tietysti kirjailija aina höystää tapahtumia myös fiktiivisin keinoin.

Artikkelikuvassa on katselijoiden palautelappuja. Niiden sisältö on kiittävää: Kiitos, Kiitos näyttelijöille, Bra yms mutta joukossa on myös asiaankuulumattomia: Jag älskar Åbo tai Jeppe var här.