Muistisairauksien luonteesta

Muistisairauksista puhutaan ja kirjoitetaan nykyään paljon. Samalla yleensä kerrotaan, että ne ovat lisääntyneet viime vuosina. Ehkä näin on, mutta myös väitän, että muistisairauksia on ollut ennenkin. Niitä ei vain ole osattu epäillä tai diagnosoida. On tietysti hyvä pitää myös mielessä, että nykyään ihmiset elävät vanhemmiksi kuin ennen, joten muistisairauksillekin on aiempaa enemmän kasvualaa.

Vaikka toisinkin on väitetty, muistin lievä heikentyminen on normaalia iän karttuessa. Tosin osasyynä saattaa olla myös stressi, keskittymiskyvyn puutetta tai väsymystä, jolloin jotkut nimet tai sanat eivät palaudu mieleen. Erilaisten muistikikkojen avulla näistä asioista selvitään. Jos kuitenkin tavalliset asiat alkavat tulla hankaliksi, silloin on syytä epäillä alkavaa muistisairautta. Muistisairaan omainen saattaa havaita, kuinka toinen pystyy monesti kiertoilmaisuja käyttäen selviytymään eri tilanteista.

Milloin pitäisi ruveta epäilemään muistisairautta? Hyväksi nyrkkisäännöksi sopii ainakin maallikolle se, että muistisairautta itsellään epäilevä ei todennäköisesti ole sairas, mutta omaisen epäilyt merkitsevät tavallisimmin myös sairauden ensioireita.

Jos todetaan alkava muistisairaus, ei tilanne ole välttämättä dramaattinen. Paljon elämää ja mahdollisuuksia on vielä olemassa. Omaisen hoitoon saaminen ei kuitenkaan ole niin helppoa kuin voisi yksinkertaisesti olettaa. Muistisairaalla ei välttämättä ole sairaudentuntoa, ja tutkimuksen ehdottaminenkin saatetaan kokea jopa loukkauksena. Vasta eksyminen tutulla seudulla, satunnaiset harharetket tai muut yllätykselliset jutut usein vasta edesauttavat hoidon aloittamista.

Luin puhuttelevan teoksen Unohdettujen tarinoiden kirja, jossa kerrottiin varhain alkavasta, perinnöllisestä Alzheimerin taudista. Kirjassa on yhden suvun tarina, mutta mukana on myös tarina aivan tämän Alzheimerin taudin yhden alalajin alkujuurista asti.

Jokainen tietysti haluaisi suojata itseään muistisairauksilta. Syyt näihinkin sairauksiin ovat moninaisia, mutta terveelliset elämäntavat, hyvä fyysinen kunto, sosiaalinen elämä ja sopiva aivovoimistelu lienevät suositelluimpia tapoja ainakin yrittää varjella itseään muistisairauksilta. Korkea ikä kyllä lisää muistisairauksien riskiä, mutta suurin osa ihmisistä kuitenkin niiltä välttyy.