Muisti on oma arkistomme

Aivojen jumppaamisesta kirjoitin viimeksi, ja jatkan vielä vähän samaa aihetta. Ja näin siksi, että muistisairaudet vain lisääntyvät, ja hälyttävästi ne uhkaavat jo muitakin kuin hyvin ikääntyneitä. Toisaalta muistin heikkeneminen iän karttuessa on aivan normaalia.

Muistin heikkeneminen voi olla viesti myös aivan muusta kuin muistisairaudesta. Nimittäin esimerkiksi stressi ja toistuvasti huonot yöunet näkyvät helposti muistamisvaikeutena. Jos taas on jo alkava muistisairaus, se on tärkeintä diagnosoida ja aloittaa hoito. Vaikka tauti on etenevä, sen kulkua voidaan miedontaa. Toisaalta lievä muistisairaus ei ole kohtalokas, vaan on vielä jäljellä monia asioita, jotka ovat mahdollisia.

Tyypillinen pulma on nimien unohtaminen. Se on vielä normaalia, mutta erilaisia muistikikkoja voi käyttää, jos asia rupeaa vaivaamaan. Olen palauttanut jonkin sukunimen muistiin käymällä läpi aakkosia mielessäni, ja kas, palkintona tuleekin nimi taas mieleen. Nykyajan googlettaminen ei palkitse aivojen treenaamista tässä asiassa, ja se on toisaalta harmi, mutta myös tietysti pelastus monessa tilanteessa.

Kauppalistoja käytän usein, mutta toisinaan painan mieleeni ostostarpeet siten, että muistelen kaupassa, mitä olen kotona kirjoittanut lapulle ja montako kohtaa siinä oli. Sekin on hyvää aivovoimistelua. Näkömuististani on tässä tietysti myös apua.

Tuntuu silti ihmeelliseltä, että saattaa unohtaa jonkin tuntemansa ihmisen nimen, mutta hyvin muistaa vuosikymmeniä sitten kouluaikana oppimiaan asioita. Kyse on tietysti muistin eri toimintatavoista. Minullakin olisi varmasti monta hyödyllisempää asiaa muistettavaksi kuin esimerkiksi saksan prepositiot, Tonavan sivujoet tai Aasian joet, jotka pystyn luettelemaan edelleen tuosta vain.

Lohduttavaa tai ei, mutta myös vanhempana voi oppia muistamaan samanlaisia ritirimpsuja. Olin neurologin luennolla, ja hän teki muistitestin koko joukolle. Käytössä oli kymmenen sanaa, ja ne jäivät minulle pitkäkestoiseen muistiin. Vahingossa painoin ne mieleen sanapareina tai muuhun asiayhteyteen kytkettyinä, ja vieläkin ne muistan, vaikka luennosta on jo pari vuotta. Samalla tuli tutuksi muistitekniikka, jota hän käytti. Ensiksi sanottiin muistettavat sanat ääneen, sen jälkeen ne peitettiin ja muisteltiin 45 sekuntia. Kahdesti vielä sanat katsottiin ja sama muistelutauko. Jos muistan oikein!