Marjametsään tai kävelylle, aivot ja sydän kiittävät

Jokainen varmasti tietää, että liikunta tekee hyvää ja on eduksi terveyden ylläpidossa. Liikuntatapoja on myös niin paljon, että varmasti jokaiselle on olemassa sopiva ja miellyttävä liikunnan muoto. Ihmisen mieli vain on sellainen, että on helppo keksiä syitä, miksi juuri tänään ei liikunta sovi. Toki on ihmisiä, jotkat joutuvat syystä tai toisesta tahtomattaan rajoittamaan liikuntaa. Joka tapauksessa liikunta edistää verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, ja hyvänolontunne liikunnan jälkeen kertoo siitäkin.

Syksy on mitä parhainta aikaa ulkoliikuntaan, ja samalla voi ihailla ruskan sävyjä. On hyvä muistaa, ettei liikunnan harrastuksen tarvitse välttämättä olla kuntosalikäyntejä tai ohjattuja tunteja. Esimerkiksi metsässä liikkuminen tekee hyvää monin tavoin muutenkin kuin vain marja- tai sienisaaliiden takia. Epätasaisessa metsämaastossa liikkuva saa tasapainoharjoittelua, ja stressitaso tutkitusti alenee luonnossa.

Kävely on yksinkertainen, edullinen ja helppo tapa vaikka aloittaa tai elvyttää liikunnan harrastaminen. Osa kävelystä voi olla myös hyötyliikuntaa. Kävelyn rytmi ja jalan painallus maata vasten saa paineaallot nousemaan valtimoita pitkin, ja silloin aivojen verenkierto voimistuu. Juoksun tiedetään tekevän saman asian vielä vahvemmin, mutta myös kävelytutkimuksissa on tullut selviä vaikutuksia esiin. Sen sijaan pyöräilyssä painallusta ei synny samalla tavoin. Painalluksen voiman lisäsi rytmitys on merkitsevää, sillä reippaan kävelyn on todettu olevan samassa rytmissä sydämen oman syykkeen kanssa. Näin verta pumppautuu aivoihin normaalia enemmän.

Sunnuntain Helsingin Sanomista saatiin lukea lisää tutkimustietoa, jonka mukaan jo puolen tunnin liikunta viitenä päivänä viikossa vähentää riskiä kuolla tai sairastua sydän- ja vesisuonisairauksiin. Tutkimus on hyvin laaja, sillä siihen osallistui 17 maassa 130 000 ihmistä kolmen vuoden välein. Tutkimus paljastaa, että joka kahdeksas kuolema vältettäisiin ja joka kymmenes sydän- ja verisuonisairaus jäisi syntymättä, jos koko väestö liikkuisi yli 750 minuuttia viikossa. Näin ei tosiaankaan tällä hetkellä tilanne ainakaan Suomessa ole.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alueellinen tutkimus näet kertoo, että joka viides 20-54-vuotias ei harrasta ollenkaan vapaa-ajan liikuntaa. Liikkumattomien osuus 55-75-vuotiaissa on hieman pienempi, mutta yli 75-vuotiaissa liikunnan jättää väliin jo yli puolet. Naiset yleensä noudattavat liikuntasuosituksia miehiä hanakammin.

Huonoa on vielä se, että liikuntaa harrastamattomien aikuisten osuus on vuosi vuodelta kasvanut. Vain Oulun seudulla määrä on vähentynyt.