Lukemiseen uutta ulottuvuutta

Ilman Jörn Donnerin mainoslausettakin tiedän hyvin, että lukeminen kannattaa aina. Olen lukenut paljon lapsesta asti ja aion tätä harrastusta jatkaa niin kauan kuin mahdollista. Tänä vuonna lukemisharrastukseen on tullut uusia ulottuvuuksia ja ihan mukavia sellaisia.

Tavallisesti olen tottunut saamaan erilaisia suosituksia ja jopa listoja lukemisen arvoisista kirjoista, mutta nyt asia onkin kääntynyt oikeastaan nurin kurin. Kirjastojen aloittamat leikkimieliset lukemishaasteet toimivat niin, että lukija valitseekin  luettavansa täsmäämään erilaisia kriteereitä täyttäviä kirjoja, esimerkiksi luonnosta tai ikääntymisestä kertovia, sankaritarinoita tai vaikkapa jollakin palkinnolla palkitun. Toisessa haasteessa on 30, toisessa 50 kohtaa.

Heti voin tunnustaa, että lukeminen on lähtenyt vähän lapasesta. Heti alkuun päätin, että kumpaankiin haasteeseen luen eri kirjat, vaikka luettu kirja sattuisi sopimaan molempiin listoihin. Lisäksi valitsin luettavani samaan tyyliin kuin ennenkin, oman kiinnostukseni mukaan. Luetut kirjat tuntuivat aluksi hyvin solahtavan vaadittuihin kohtiin. Sittemmin olen kyllä jo täsmälukenut muutamia kirjoja.

Helmet-lukuhaaste pääsi kuitenkin yllättämään sikäli, että siihen liittyy myös Facebookin keskusteluryhmä. Siinä keskustelu on runsasta ja ryöppyävää. Kirjoitin kirjavinkkejä kynä sauhuten, kunnes tajusin, että voin suhtautua niihin myös valikoiden. Joka tapauksessa on kiinnostavaa huomata kuuluvansa ryhmään, jonka jäsenet tietävät, miten hyvä kirja voi viedä vastustamattomasti mukanaan. Monet meistä ovat niitä, jotka menevät kirjastoon hakemaan yhtä varaamaansa kirjaa ja palaavat kotiin viiden muun kirjan kanssa. Toisaalta voi kommenteista lukea, että toinen kirjoittaa haltioissaan kirjasta, joka toiselta on jäänyt kesken. Lukuhaaste on myös siitä mukava, että se on ohjannut lukemaan kirjoja, joita en varmasti muuten olisi lukenut. Näin olen tutustunut muiden muassa oseanialaiseen kirjallisuuteen sekä scifi- ja fantasiakirjoihin.

Kirjahaasteet ovat voimassa tämän vuoden, mutta jo nyt luettuja kirjoja on minulla ainakin niin paljon, ettei haasteisiin vuotta saa kulumaan. Toisen listan tilanne on 24/30 tai toisen 43/50. Ehkä jätän vaikeimmat kohdat ensi syksyyn, sillä lukeminen väistämättä vähenee jonkin verran. Pihatyöt kutsuvat, aita odottaa maalaamista ja pian pääsee lyömään myös golfpalloa. Lukemista en tietenkään jätä, se kuuluu jokaiseen päivään.

Eivätkä tässä vielä ole edes kaikki haasteet. Kotikirjastoni aloitti helmikuussa Lainan päivänä haasteen Tavoitteena 100 suomalaista kirjaa. Siihen sentään olen kelpuuttanut jo kahden aiemman haasteen kirjoja. Ehkä kuitenkin kesällä tutustun normaalia enemmän kotimaiseen kirjallisuuteen.