Korkeaan ikään japanilaisin opein

Optimized-fullsizeoutput_755Juuri kun olemme onnistuneet ainakin osittain torjumaan tanskalaisten tarjoaman hyggen, meille tarjotaan uutta, vieraskielistä elämiseen vaikuttavaa termiä. Se on japanilainen ikigai, jolla tarkoitetaan pitkää ja onnellista elämää. Luulisin aika monen sellaista tavoittelevan. Miten sitten saavutetaan ikigai, joka tarkoittaa yleisesti ottaen tekemisen ja elämisen iloa? Siitä kertoo vuoden alussa suomeksikin julkaistu kirja.

Japanissa on maailman pisin elinajanodote, joten jotakin siellä asiasta tiedetään. Tosin niin siellä kuin Suomessa elinajanodotteessa on alueellista vaihtelevuutta. Okinawan saaren pohjoisosassa on Ogimi-niminen paikkakunta, jossa on erityisen paljon noin satavuotiaita. Héctor García (Kirai) ja Francesc Miralles matkustivat Okinawalle saadakseen jotakin selvyyttä tähän onnelliseen pitkäikäisyyteen.

Perillä löytyi yhdyskunta, jossa eletään hyvin yhteisöllisesti. Kaikilla on oma puutarha, ja juhlia vietetään paljon. Ikigai on tavoitteena, mutta siihenkin suhtaudutaan rennosti. Koko ajan vanhukset ovat liikkeellä, milloin karaokessa, asukastalossa tai pallopeleissä.

Vanhusten haastatteluista kirjaan on kiteytetty viisi elämänohjetta (tässä lyhennettyinä):

1) Älä huolehdi. Paras tapa torjua ahdistusta on lähteä liikkeelle ja tervehtiä ihmisiä.

2) Hyvät rutiinit. Vanhuudenhöperyyttä voi torjua pitämällä kädet liikkeessä. Ellei tee työtä, elimistö rapistuu. Päivittäin tehdään vähintään pieni kävelylenkki. Kolme asiaa tarvitaan: liikunta, monipuolinen ruoka ja ihmisten tapaaminen.

3) Vaali ystävyyssuhteitasi joka päivä. Ystävien tapaaminen on perimmäinen ikigai.

4) Elä kiireetöntä elämää. Tee paljon asioita joka päivä. Pysy toimeliaana, mutta tee vain yhtä asiaa kerrallaan äläkä rasita itseäsi.

5) Opimismi. Nauru, nauru on tärkeintä. Pitää elää rauhassa ja riemuita.

Kaikessa painotetaan oikeaa asennetta, positiivisuutta ja avoimuutta.

Kirjassa on paljon ohjeita, jotka hyvin soveltuvat myös Suomessa käytettäväksi, jos haluaa. Kevyt, kasvispitoinen ruoka ja esimerkiksi vihreä tee ovat suosituksia. Niistä kirjassa kerrotaan tarkasti. Yksi mielenkiintoinen ravitsemuksellinen ohje on syödä vain 80-prosenttisesti. Ruokailu kehotetaan lopettamaan jo silloin, kun syöjä on lähes täysi. Jotakin jujua tässä vähäkalorisessa, mutta monipuolisessa ruokavaliossa on.  Se on nimittäin yhteinen asia kaikissa viidessä maailman eri puolilla olevissa paikoissa, joissa asuu epätavallisen paljon satavuotiaita ja jopa 110-vuotiaita. Viidestä paikasta kolme ovat muuten saaria.