Kielteisiä tunteita ei kannata ylläpitää

Näin vuoden alussa niin lehdissä kuin televisiossa annetaan auliisti ohjeita entistä parempaan elämään. Ihmiset varmaan ovat tavallista alttiimpia tähän aikaan vastaanottamaan tällaista tietoa. En malta olla panematta lusikkaani tähän soppaan.  Kävelylenkillä tuli näet mieleeni kaksi koota, joita jokaisen kannattaisi välttää elämässään. Tarkemmin ajatellen niissäkin on oma kääntöpuolensa.

Kahdella koolla tarkoitan kateutta ja katkeruutta. Voi olla, että mennään keittiöpsykologian puolelle, mutta kerron kuitenkin, mitä tarkoitan.

Nämä koot syövät ihmistä sisäpuolelta, ja se lienee kaikille selvää, vaikka sitä ei ehkä ole tullut ajatelleeksi. Kateus lienee tuttu tunne useimmille ihmisille, mutta toivottavasti se ilmenee vain hetkittäin. Jos jokin asia tai ihminen aiheuttaa kateutta, kannattaa miettiä, mitä itse voisi tehdä, että saavuttaisi tuon kahdehditun asian. Jos se tuntuu mahdottomalta, on vain hyväksyttävä tosiasiat.

Jos kateus taas innostaa uusiin ponnisteluihin, silloin tuo ikävä tunne on valjastettu hyvään ja voi onnitella itseään. Kannattaa pitää mielessä, että useimmilla ihmisillä elämässä on niin hyviä kuin huonojakin asioita.

Katkeruus on vielä pahempaa. Se ei vie minnekään toivottavaan suuntaan. Se jopa estää hyvän elämän, voi myös lyhentää elämänlankaa.

Tekisi mieli lisätä vielä kolmas koo, mutta se on tunne, jonka pohtiminen on kahta edellistä ristiriitaisempaa. Katumisen pohtimisessa on parasta aloittaa hyvästä puolesta. Jos katuu jotakin sovitettavissa olevaa asiaa, jonka hyvittäminen tai anteeksi pyytäminen on mahdollista, se vain pitää toteuttaa – helppoa se ei tietenkään ole. Tällaista katumista tietysti pitää kannustaa. Pahoista teoista en sano tässä enempää.

Omien valintojen katuminen on parasta unohtaa. Vanhojen asioiden märehtiminen vahingoittaa mieltä, ellei niille ole enää mitään tehtävissä. Hetkessä elämistä esitetään hyväksi elämäntavaksi, mutta ilman menneen muistamista ja tulevaisuuden ajattelemista on kohtalaisen vaikea elää. Menneisyyden haamut on kuitenkin hyvä haudata.

Kannattaa miettiä, kuinka paljon antaa kielteisten tunteiden määräillä mielialaansa tai yleensä elämäänsä.