Italian opiskelu kiehtoo monia

Italia on maailman neljänneksi opiskelluin vieras kieli. Tavallaan se on yllättävää, mutta tavallaan ei ollenkaan. Opiskelin itse italiaa Firenzessä vuonna 1998 koko syksyn. Otin työstäni vuorotteluvapaata, ja siitä suurin osa kului italiaa opiskellen.

Opiskeluryhmässäni oli eri-ikäisiä opiskelijoita muiden muassa Brasiliasta, Chilestä, Kolumbiasta, Englannista, Yhdysvalloista ja Sveitsistä. Muissa yhteyksissä kielikoulussa tapasin muun muassa australialaisia, japanilaisia ja ruotsalaisia. Voi melkein sanoa, että opiskelijoita oli kaikkialta maailmasta. Ja näin on varmasti edelleen.

Istituto Europea Firenzen mukaan opiskelluin kieli on englanti, sen jälkeen tulevat ranska ja espanja. Italia kuitenkin ohittaa esimerkiksi kiinan, japanin ja saksan. Kun italia on eniten puhutuista kielistä vasta sijalla 19 ja italiaa puhuvia on 85 miljoonaa, saavutus on huomattava.

Tuleva valtakunnansovittelija Minna Helle sanoi radiohaastattelussa, kun kysyttiin vielä toteutumattomia unelmia: Haluaisin oppia italiaa. Haastattelija ei valitettavasti kysynyt tarkemmin, miksi Minna Helle haluaisi juuri italiaa oppia.

Oppimateriaalia on kertynyt vuosien mittaan kohtalaisesti.
Oppimateriaalia on kertynyt vuosien mittaan kohtalaisesti.

Kuvittelen hänen ja monen muun ajattelevan, että italian opiskelu avaa aivan uudella tavalla tietoa esimerkiksi Italian monista kulttuuriaarteista. Myös välimerellinen ruokakulttuuri kiinnostaa, ja kielen osaaminen helpottaa tässäkin asiassa. Paitsi taiteen, myös arkkitehtuurin ja muotoilun juuria on Italiassa. Euroopan maista eniten arkkitehteja on Italiassa.

Moni sanoo, että italian kieli on kaunista ja kuin musiikkia. Esimerkiksi oopperalaulajat eri puolilta maailmaa matkaavat oopperan synnyinmaahan kieltä oppimaan ymmärtääkseen, mitä oikein laulavat. Minunkin kurssillani oli yksi amerikkalainen oopperalaulaja. Myös monet musiikkitermit ovat italiaa.

Tutustuin kielikoulussa sveitsiläiseen Tanjaan, jonka kanssa minulla oli yhteisenä kielenä italia. Kävimme joka lauantai-ilta yhdessä pizzalla. Kun aluksi osasimme vain preesensin, pärjäsimme sillä. Keskustelun taso kohosi vähitellen, ja yhtäkkiä huomasimme, ettemme enää plaraakaan sanakirjoja kuten aikaisemmin. Se jos mikä oli palkitsevaa.