Haukottelu on tarttuvaa lajia

Ihminen haukottelee, kun hän on väsynyt tai pitkästynyt. Aina ei tarvitse olla kumpaakaan, ja silti haukotuttaa. Minulla on siitä hyvä esimerkki, kun katselin TV1:stä Akuutti-ohjelmaa ja siinä esitettyä inserttiä haukottelusta. Koko sen, onneksi lyhyen pätkän aikana haukottelin taukoamatta, enkä ollut pitkästynyt tai väsynytkään.  Haukottelu siis myös tarttuu hyvin tehokkaasti.

Tosin haukottelun pitäisi tarttua näin tehokkaasti vain, kun haukottelijaa kohtaan pystyy tuntemaan empatiaa. Tavallisimmin kyseessä on siis perheenjäsenen, hyvän ystävän tai jopa oman lemmikin haukotteleminen. Niinpä ei pitäisi tarttua, vaikka näkisi esimerkiksi leijonan haukottelevan eläindokumentissa. En mielestäni tuntenut erityistä empatiaa tv-ohjelmaa katsoessani, mutta ehkä näin kuitenkin tapahtui. Haukottelu joka tapauksessa loppui, kun inserttikin päättyi. Yhtenä tekijänä voi tietysti myös olla sisälämpötila, sillä noin 20 asteen lämpötilan on todettu edistävän haukottelua.

Osittain samasta syystä ehkä myös venyttely edistää haukotusta. Lähes jokailtaisen venyttelyni aikana leukaperäni yleensä rupeavat venymään. Tietysti voidaan ajatella, että illalla olen myös väsynyt. Haukottelu kuitenkin yleensä loppuu, kun saan venyttelyn tehtyä. Samasta asiasta hieman toisesta näkökulmasta taas kertoo näyttelijä Seela Sella, joka rentouttaa olonsa ennen esitystä haukottelemalla tarkoituksella useita kertoja. Samoihin asioihin tässä tietysti kierrytään.

Haukottelun on todettu olevan aivoille keino tarjota enemmän happea ja jäähdyttää niitä silloin, kun ne työskentelevät ahkerasti. Myös nesteen puute saattaa aiheuttaa haukottelurefleksin. Silloin täytyy tietysti hoitaa nestetasapaino kuntoon, sillä muuta ratkaisua ei ole.

Haukottelun tarttumista on myös tutkittu. Uutispalvelu Duodecimin mukaan italialaistutkijat ovat todenneet, että tunnesiteillä ja empatialla on merkittävä rooli haukottelun tarttuvuudessa, vaikka jotkut saattavat ruveta haukottelemaan heti, kun asiasta vain puhutaan. Tutkimuksessa oli mukana sata aikuista vuoden aikana. Jokainen haukotus merkittiin muistiin, samoin haukotustartunnat. Tuloksista huomattiin, että haukotukset leviävät kaikkien osallistujien kesken, mutta nopeimmin ja helpoimmin ne tarttuivat sukulaisiin ja ystäviin. Vaikeimmin haukotus tarttui tuntemattomiin ja tuttavuuksiin. Tätä tulosta tukee myös havainto, jonka mukaan vasta 4-5 vuoden ikäisiin haukotus tarttuu. Se on myös ikä, jossa lapsi alkaa tunnistaa toisten tunteita.