Golfarin ihannesäät harvassa

Tämä golfkesä jää valitettavasti mieleen koleana ja sateisena, vaikkakin elokuun ihanat, lämpimät säät sentään paransivat tilannetta. Ennen elokuuta hienoja peli-ilmoja oli valitettavasti vain muutamia. Ne päivät osattiin kyllä hyvin hyödyntää, ja kentät olivat täynnä pelaajia.

Tämä kesä taas kerran muistutti kerrospukeutumisen viisaudesta. Parhaimmillaan vai pitäisikö sanoa pahimmillaan oli golfkierroksella ylävartalon suojana neljä ja alavartalon suojana kolme vaatekertaa. Vaatteet täytyi tietysti valita myös siten, etteivät ne kangistaneet pelaajaa, jolloin lyönneistä ei juuri olisi tullut mitään. Ohut villaneule yhtenä oli varmaankin tärkein.

Kun ensi vuonna tulee golfurani aloituksesta jo 30 vuotta, on tietysti kokemusta jos minkälaisista peli-ilmoista niin kotimaassa kuin ulkomailla. Esimerkiksi Tsekissä pelasimme niin sateisessa säässä, että ryhmäni erehtyi kerran pelaamaan väärälle lipulle. Tällaista ei ole koskaan ennen eikä jälkeen sattunut. Kerran taas Brittein saarilla Kentissä pelasimme merenrantakentällä, jossa viuhui niin kova ja kylmä tuuli, että jouduimme ostamaan pipoja keskikesällä. Myös heinäkuussa Skotlannissa täytyi ostaa lämpimiä vaatteita, sillä mereltä puhalsi niin kylmä viima, etteivät omat kesäiset peliasut riittäneet.

Suomessa kurjimpia säämuistoja ovat olleet pahat ukonilmat, jolloin peli on täytynyt keskeyttää. Pallo vain merkitään tiillä, ja ukonilman mentyä ohi jatketaan peliä, jos on mahdollista. Esimerkiksi kerran Hyvinkäällä keräännyimme klubille odottamaan parempaa säätä, ja silloin salama iski yhteen hiekkaesteeseen. Ukonilmat ovat tänä kesänä jääneet vähäisiksi, joten jotain hyvää sanottavaakin on tämän kesän golfilmoista.

Golfarin mieleen on pilvipouta ja parikymmentä astetta lämpöä. Hellettä ei kentälle oikein kaipaa, sillä normaali neljän tunnin pelikierros voi hellesäällä olla aika tukala. Sadesää taas haittaa pelaamista monin tavoin. Paitsi pelaaja kastuu, myös pelivälineet suojauksesta huolimatta kastuvat. Pallokaan ei lennä yhtä hyvin kuin poudalla, ja yleensä se pysähtyy lähelle alastulopaikkaa. Kuivalla säällä taas tulee helposti lisämetrejä, kun pallo juoksee hyvin eteenpäin.