Epäonnistuminen on OK

Erehtyminen tai mikä tahansa mokaaminen on inhimillistä. Se tiedetään ja tunnustetaan yleisesti tosiasiaksi. Kuitenkin erehdykset ja mokat usein harmittavat tekijäänsä tai jopa hävettävät. Onneksi tuntuu, että erehtymisiä suvaitaan nykyään paremmin kuin ennen. Ainakin sellaisia viestejä voi havaita, sillä onhan kerrottu, että esimerkiksi it-firmassa poksautetaan kuohujuomaa, kun joku on tehnyt kunnon mokan. Se on kuin vastapallo niihin kellonkilauksiin, joita kuulemma soitetaan puhelinmyyntifirmoissa, kun joku on tehnyt kaupat.

Hyvä on tietysti myös muistella, että suuria keksintöjäkin on tehty jonkin virheen ansiosta. Tietysti myös suuriksi keksinnöiksi luulluista askarruksista onkin kehkeytynyt suuria erehdyksiä, ja niitä riittää ihan museointiin asti. Kuvittelen, että länsimaalaiset käsittelevät sittenkin mokiaan kevyemmin kuin esimerkiksi aasialaiset. Idässä ainakin tunnetaan termi kasvojen menetys, ja minusta tuollainen asia kuulostaa kamalalta.

Esimerkkinä taas maapallon toiselta laidalta voisin siteerata amerikkalaista kirjailijaa Elizabeth Gilbertiä, joka kirjassaan Big Magic, Uskalla elää luovasti kehottaa tutkimaan epäonnistumista kiinnostuneena, ei häpeillen eikä epätoivoisena. Ajateltakoon näistä elämäntapaoppaista mitä hyvänsä Gilbertin kirja on parhaimmillaan juuri kertoessaan, miten kohdata epäonnistumiset.

Hän muistuttaa kirjassaan, että luovalla alalla otetusta riskeistä ei aina seuraa onnistumista.  Epäonnistuminen tuottaa pettymyksen, saa inhoamaan itseään ja olemaan hapan muille.

´´Epäonnistuminen koskee vain egoani, ei sieluani. Ego tekee meistä sen, joka olemme. Ego on hieno palvelija mutta hirveä herra. Ego haluaa palkintoja, palkintoja ja lisää palkintoja. Tiedän, etten ole pelkkä ego; minä olen myös sielu. Sieluni ei välitä vähääkään palkinnoista tai epäonnistumisista. Minun sieluani eivät ohjaa unelmat kehuista tai kritiikin pelko. Sielullani ei ole edes sanoja sellaisille asioille.´´

Gilbert antaa myös ohjeita epäonnistuneelle. Itselleen voi antaa anteeksi ja unohtaa koko epäonnistuminen, eikä ainakaan kannata jäädä hautomaan huonoja asioita. Lisäksi tulee aivan käytännön ohjeita: Tee jotakin muuta luovaa, ulkoiluta koiraa, ryhdy leipomaan, tee mosaiikkitöitä, huido käsilläsi, valmista jotakin, puuhaa mitä tahansa.

Olkaamme siis armeliaita itsellemme, mutta myös toisille.