Ellen Thesleff on taas ajankohtainen

Ellen Thesleffin läpimurtoteos Kaiku.

Suomen taiteen kultakauden edustajista muistetaan parhaiten monet miestaiteilijat. Onneksi viime vuosina on entistä voimallisemmin tuotu esiin naisia, jotka myös työskentelivät kultakauden aikana. Ellen Thesleffin (1869-1954) syntymästä tulee tänä vuonna 150 vuotta, ja hänen töitään on nyt esillä Helsingin taidemuseossa.

Näyttelyn kuraattorina on toiminut taidehistorioitsija Hanna-Riikka Schreck, joka on kirjoittanut erinomaisen elämäkertateoksen Ellen Thesleffistä. Helsingin-näyttely onkin saanut saman nimen kuin teos Minä maalaan kuin jumala.

Näyttelyvieras saa tutkittavakseen tulokäytävän seinälle laaditun elämänjanan kuvineen ja teksteineen. Jo siinä tulee esiin myös britti Edward Gordon Graig, joka sitten myöhemmin esitellään muiden muassa Ellenin taiteellisena innoittajana.

Elämäkertateoksessa Ellen Thesleffin ja Gordon Graigin suhde saa enemmän väriä. Graig on ollut niin sanottu naisten mies, ja myös Ellenin (yksipuolisen) rakkauden kohde. Kyse on lähinnä ollut sielujen sympatiasta ja myös kollegiaalisesta avunannosta. Kirjeenvaihto on ollut runsasta, ja kirjeiden sävy on tunteellinen.

Näyttely on jaettu omiin osioihin eri teemojen mukaan. Läpimurtoteos Kaiku on näyttävästi esillä, samoin taideteosten avulla esitetään Ellen Thesleffin tasapainottelu Suomen ja Italian välillä. Italiassa, erityisesti Firenzessä, hän asui monesti ja mukana oli myös muita perheenjäseniä. Suomeen jäänyt veli hoiti ansiokkaasti taiteilijan  asioita kotimaassa.

Ellenin rakas sisar Thyra Elisabeth.

Kesäpaikka Ruoveden Muroleessa oli rakas, ja Casa Biancassa Ellen Thesleff  kaipasi Italiaan ja oli ahkerasti kirjeenvaihdossa Gordon Graigin kanssa. Kati Tervon teos Iltalaulaja kertoo fiktiivisen tarinan avulla kiinnostavasti Ellen Thesleffin viimeisistä vuosista kesämaisemissa.

Turun taidemuseossa oli vuonna 2015 Ellen Thesleffin töiden näyttely, ja siellä oli nähtävänä yli sata maalausta ja puupiirrosta. Se oli minulle ensimmäinen merkittävä tutustuminen Thesleffin töihin ja osaltaan vaikutti tähän tuoreeseen näyttelykokemukseeni.

Seurassani ollut näyttelyvieras  ihmetteli, miksi Thyra Elisabethin muotokuva oli sijoitettu pimeään nurkkaan, jossa sen lähelle oli vaikea päästä. Lisäksi lasi heijasteli teokseen niin ikävästi, ettei siveltimen jälkiä pystynyt näkemään. Tämän muotokuvan merkittävyydestä kertoo, että se on nostettu näyttelyn nettisivujen ja esitteen pääkuvaksi.

Artikkelikuva: Ellen Thesleff tasapainotteli kahden rakkaan paikan välillä. Nämä vierekkäiset työt symboloivat tätä mielenmaisemaa. Tyttöjä (Tytöt niityllä) kuvaa hämäläistä maisemaa, keskellä Maisema Toscanasta ja oikealla Italialainen maisema. Työt ovat vuosilta 1906-1907. Tyttöjä-teoksessa voi nähdä välimerellistä vaikutusta.