Dekkarifestivaali yhdistää tekijät ja lukijat

Dekkarit kertovat ympäröivästä yhteiskunnasta enemmän ja paremmin kuin niissä kuvatut rikokset. Muiden muassa tällainen ajatus heitettiin ilmaan Helsingissä pidetyillä Dekkarifestivaaleilla. Dekkarit ovat nykyään valloittaneet hyvin sijaa kaunokirjallisuudessa ja nimenomaan Pohjoismaissa. Ne ovat ponnistaneet jopa väheksytystä salapoliisiromaani-viihteestä omaksi varteenotettavaksi genreksi. Joskus vielä ehkä aliarvioidaan dekkarien merkitystä, mutta ainakin viidennen Dekkarifestivaalin osanottajat osoittivat arvostuksensa jo pelkällä läsnäolollaan.

Pienenä historiakatsauksena kerron, että tällaista arvokeskustelua käytiin paljon aikoinaan myös Britanniassa, kun Agatha Christie oli vasta aloittamassa uraansa. Kirjoittamissaan muistelmissa Vanha hyvä aikani, hän itse kertoo väheksyneensä omaa kirjoittamistaan. Hän jopa vuosia arasteli sanoa olevansa kirjailija. Hän koki olevansa harrastelija kirjoittajana, vaikka itse asiassa ansaitsi perheessään eniten ja saavutti suosiota teoksillaan.

Nykyään dekkarikirjailijoita on niin runsaasti, että kaikkien nimetkään saati teokset eivät ole tuttuja. Dekkarifestivaalilla esiintyi yli 20 kirjailijaa. Keskustelujen ja haastattelujen seuraaminen oli mukavaa ja kiinnostavaa. Tuokiot kestivät vain puoli tuntia, ja mikä parasta, aikataulu piti loppuun asti. Harvassa tapahtumassa langat pysyvät näin hyvin käsissä, mutta tätä osasin jo odottaa viime vuoden hyvän kokemuksen jälkeen.

Mielenkiintoinen ilmiö dekkarimaailmassa ovat kirjoittajakaksikot. Näillä festivaaleilla esiteltiin itse asiassa kolme kaksikkoa.

Ruotsalainen dekkaripari Cilla ja Rolf Börjlind ovat muiden muassa Martin Beck tv-sarjan käsikirjoittajia. Heidän Tom Stiltonista ja Olivia Rönningistä kertovassa dekkarisarjassaan on ilmestynyt jo viides osa Polttopiste. Tästä taas on tehty tv-sarja Nousuvesi. Rolf Börjlind valitteli, että budjetti sanelee paljon rajoituksia, kun kirjoista muunnellaan tv-käsikirjoituksia.

Suomessa on nyt myös kaksi uutta dekkariparia. Sosiaalipsykologit Satu Roos ja Kaisa Nummela ovat yhdessä julkaisseet Tomas Gadsin nimellä teoksen Pirulainen. Parin työskentelytavasta Kaisa Nummela kertoi 80 prosenttia olevan keskustelua ja loput kirjoittamista. – Kaksi introverttiä loivat yhden ekstrovertin, hän kuvailee yhteistä kirjoittajapersoonaa. Lopulta on vaikeaa erottaa, kumpi on kirjoittanut minkäkin osan, niin paljon yhteiset tapaamiset ovat hitsanneet kirjoittajat yhteen.

Taidehistorioitsija ja taidesijoittamisen asiantuntija Pauliina Littorin on ollut aikaisemmin tunnettu tietoteosten tekijänä. Sitten rupesikin syntymään kaunokirjallista tekstiä, josta hän pyysi arviota Taloustaito-lehden entiseltä päätoimittajalta Antti Marttiselta. Pian tuli kuitenkin selväksi, että yhteisvoimin saadaan aikaan parasta jälkeä. Marttinen vertasi teoksen syntyä kerrosvoileivän tekoon. Heidän yhteinen teoksensa on keräilyesineiden maailmaan sijoittuva dekkari Kolme punaista rubiinia.

Artikkelikuva: Dekkarifestivaali pidettiin 21. syyskuuta Paasitornissa Helsingissä.