Dekkari on festivaalinsa ansainnut

Early bird -ilmoittautujat saivat mukaansa kassillisen jännitystä.

Suosittu ja tuottelias dekkaristi Leena Lehtolainen koki eräällä kotimatkallaan kohtaamisen, joka saattaa vielä näkyä kirjallisena tekona. Hän huomasi näet tiellä ilveksen, onnistui pysäyttämään autonsa ajoissa ja näki sitten ilvesemon hakevan pennun tien laidalta ja kuljettavan turvaan. Ilves kuuluu tietysti suomalaiseen metsänelämään, mutta se näyttäytyy harvoin ihmiselle. Jokainen Lehtolaisen tuotantoon tutustunut tietää, miksi tällä kohtaamisella on erityinen merkitys.

Lehtolaisen kirjoittaman Henkivartija-sarjan päähenkilö on Hilja Ilveskero, jolla on läheinen suhde ilveksiin. Aikanaan Lehtolainen suunnitteli sarjan trilogiaksi, mutta tarina vain eli ja samaan sarjaan syntyi neljäs kirja Tiikerinsilmä. Jäämme odottamaan viidettä kirjaa; onhan luonto antanut tärkeän viestin!

Leena Lehtolainen kertoi tämän ilvestarinan ja paljon muuta mielenkiintoista Helsingin Pörssitalossa järjestetyssä Dekkarifestivaalissa. Tuorein Lehtolainen on hänen tunnettuun Maria Kallio -sarjaan kuuluva teoksensa Tappajan tyttöystävä ja muita rikoksia. Esikoisromaaninsa Lehtolainen kirjoitti jo 42 vuotta sitten (12-vuotiaana) ja on ehtinyt noin 30 teokseensa luoda aikamoisen määrän kirjallisia hahmoja. Niinpä hän palaa uusissa kirjoissaan aivan tarkoituksella aikaisempiin teoksiinsa ja jatkaa näin niiden tarinoita.

– Päässäni on kuin henkilöiden luokkakokous, joiden myöhempää elämää voin seurata kiinnostuneena, hän kuvailee. Toisaalta hän sanoo luoneensa kuin fiktiivisiä universumeja, jotka sitten töksäyttelevät toisiinsa.

Yhteiskunnalliset teemat ovat tuttuja Lehtolaisen kirjoista, ja hän on kuin ennakoinut esimerkiksi ympäristöasioiden nousun keskiöön Tuulen puolella -kirjassaan vuonna 1998. Leena Lehtolainen itse arvelee uteliaisuuden johdattavan häntä erilaisiin aihepiireihin.  Hän kirjoittaa aiheista, jotka häntä kiinnostavat ja kiehtovat.

Leena Lehtolaista haastatteli festivaalin ohjelmajohtaja Outi Mäkinen. Tämä myös piteli festivaalin ohjia ja aikataulua käsissään napakasti ja selkeästi. Kuulija tunsi voivansa vain kuunnella ja nauttia sisällöstä.

Oman puolituntisensa festivaalilla sai ruotsalainen dekkaristi Arne Dahl, jonka uusinta sarjaa on suomennettu kaksi teosta, Rajamaat ja Sydänmaa. Liina Putkonen (teos Jäätynyt tyttö) ja Simo Hiltunen (Ihmisen kuoressa) valottivat työtään toimittaja-kirjailija -roolissa. Anniina Tarasovan esikoisdekkarissa Venäläiset tilikirjani  on epätavallinen päähenkilö, tilintarkastaja. Iltapäivän ohjelmistossa olivat esillä dekkaristeja innottaneina aihepiireinä esimerkiksi Balkanin sotaveteraanit, Tukholman raharyöstö ja ulkomaiset rikollisliigat.

Dekkarien ja yleensä kirjallisuuden ystäviä oli rennossa tapahtumassa koolla noin 300. Näin suuri osanottajamäärä johtaa myös siihen, että tapahtuman mielenkiintoinen pitopaikka Helsingin Pörssitalo tuskin enää  sopii viidennelle Dekkarifestivaalille. Se on tietysti vahinko, sillä Lars Sonckin vuonna 1912 käyttöön vihitty jugend-rakennus on vaikuttavine yksityiskohtineen mitä kiinnostavin miljöö Helsingin sydämessä.

Dekkarifestivaalin osanottajia tauolla ala-aulassa.

Artikkelikuva: Outi Mäkinen haastatteli Leena Lehtolaista, joka oli myös Dekkarifestivaalin suojelija.